Kaikki suomalaiset eivät osaa enää lukea. Väite kuulosta absurdilta, mutta on valitettavan totta. Teknisesti jokainen osaa lukea eli kykenee tunnistamaan ja yhdistämään kirjaimet sanoiksi. Mutta lukutaito on paljon muutakin: ymmärtämistä, analysoimista ja soveltamista.
Mitä enemmän ihminen lukee erilaisia tekstilajeja ja -tyylejä, sitä enemmän hänellä on tarttumapintaa, johon heijastaa lukemaansa, näkemäänsä ja oppimaansa.
Luin vastikään tutkija Leea Lakan kirjan Kapina pulpetissa. Hän vietti väitöskirjaansa varten vuoden yhdeksännen luokan takarivissä selvittääkseen, mitä lukutaidolle on tapahtumassa.
Lakka kuvasi esimerkiksi, kuinka nuorten lukiessa kolumnia tekstin ironiset sävyt jäivät täysin avautumatta. Sen sijaan nuoret takertuivat yksityiskohtiin.
Kuka?
Henna Lammi
Henna Lammi on posiolaislähtöinen Rantalakeuden päätoimittaja ja viittä vaille historian tohtori. Pohjoinen merkitsee Lammille sielun kotia, sitkasta asennetta ja hersyvää huumoria.
Kuka?
Henna Lammi
Henna Lammi on posiolaislähtöinen Rantalakeuden päätoimittaja ja viittä vaille historian tohtori. Pohjoinen merkitsee Lammille sielun kotia, sitkasta asennetta ja hersyvää huumoria.
Kellojen pitäisi soida
Jos peruslukutaito jää vajaaksi, miten ihmiset voisivat kiinnostua laadukkaasti tuotetusta journalismista? Entä miten heille voisi kehittyä kriittistä medialukutaitoa ja kykyä tunnistaa virheellistä tietoa?
Koska ihmisellä on sisäsyntyinen tarve ymmärtää maailmaa, uteliaisuus tyydytetään TikTok-videoilla ja muilla somen helpoilla selityksillä. Olemme ongelmissa, koska ympäröivä maailma ei ole yksinkertainen.
Itse asiassa se on kaikkea muuta.
Kyse on demokratian tulevaisuudesta. Jos ihminen ei osaa kunnolla lukea, häntä on helpompi johtaa harhaan.
Elämme aikaa, jolloin kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa.
Propaganda, disinformaatio ja manipulointi ovat valitettavan arkipäiväisiä maailmassa. Niiden avulla vaikutetaan vaalituloksiin ja yhteiskuntien vakauteen.
Mikä siis neuvoksi?
Olisi helppo osoittaa sormella koteja, kouluja ja muuta yhteiskuntaa, mutta myös medialla riittää tekemistä, että ihmisten maailmankuva rakentuisi tiedon, ei huuhaan ja valheiden ympärille.
Taikatemppuja ei ole, vaan kyse on arkisesta työstä, laadukkaista sisällöistä ja tekemisestä.
Journalismin pitää olla läpinäkyvää, riippumatonta ja perustua faktoihin.
Aiheita valittaessa on hyvä astua välillä matolta lattialle. Se, mikä puhuttaa toimituksen kahvipöydässä, ei välttämättä kiinnostaa kaikkia. Voimme tuoda julki monipuolisesti eri näkökulmia.
Sosiaalinen media tarjoaa kanavan tuoda punnittuja sisältöjä myös sellaisten silmäparien nähtäville, jotka eivät lue lehtiä – edes otsikkotasolla. Juttuihin voi tehdä helposti avautuvia tiivistelmiä tekoälyn avustamana.
Voimme olla opettamassa medialukutaitoa ihan konkreettisesti esimerkiksi kouluyhteistyötä avulla.
Tärkeintä on, ettei päätä tungeta pusikkoon. Emme voi yksin pelastaa lukutaitoa, mutta ilman laadukasta journalismia se on entistä suuremmassa vaarassa.
Lue lisää aiheesta
Rotuaarilta kajahtaa pohjoisen oma ääni
"Teemme Radio Kalevaa vimmaisesti ja rakkaudesta lajiin. Radio Kaleva on keskusteluja, kohtaamisia ja käsinpoimittua musiikkia, joista kaikista kuultaa pohjoisen oma ääni."
Lue artikkeli
Viisaus ei asu vain pohjoisessa – maailman medioilta voi ammentaa tärkeää oppia
Lapin Kansa on mukana kehittämässä Ukrainan mediakenttää. Samalla pääsemme näkemään, millaista on median työskentely poikkeusoloissa.
Lue artikkeli
Journalismin jälkeinen aika: demokratia kuolee pimeydessä
Kuvitellaan hetki tulevaa: Suomi on siirtynyt journalismin jälkeiseen aikaan. Maassamme ei ole enää ammattimaista mediaa.
Lue artikkeli