Kaikki suomalaiset eivät osaa enää lukea. Väite kuulosta absurdilta, mutta on valitettavan totta. Teknisesti jokainen osaa lukea eli kykenee tunnistamaan ja yhdistämään kirjaimet sanoiksi. Mutta lukutaito on paljon muutakin: ymmärtämistä, analysoimista ja soveltamista.
Mitä enemmän ihminen lukee erilaisia tekstilajeja ja -tyylejä, sitä enemmän hänellä on tarttumapintaa, johon heijastaa lukemaansa, näkemäänsä ja oppimaansa.
Luin vastikään tutkija Leea Lakan kirjan Kapina pulpetissa. Hän vietti väitöskirjaansa varten vuoden yhdeksännen luokan takarivissä selvittääkseen, mitä lukutaidolle on tapahtumassa.
Lakka kuvasi esimerkiksi, kuinka nuorten lukiessa kolumnia tekstin ironiset sävyt jäivät täysin avautumatta. Sen sijaan nuoret takertuivat yksityiskohtiin.
Kuka?
Henna Lammi
Henna Lammi on posiolaislähtöinen Rantalakeuden päätoimittaja ja viittä vaille historian tohtori. Pohjoinen merkitsee Lammille sielun kotia, sitkasta asennetta ja hersyvää huumoria.
Kuka?
Henna Lammi
Henna Lammi on posiolaislähtöinen Rantalakeuden päätoimittaja ja viittä vaille historian tohtori. Pohjoinen merkitsee Lammille sielun kotia, sitkasta asennetta ja hersyvää huumoria.
Kellojen pitäisi soida
Jos peruslukutaito jää vajaaksi, miten ihmiset voisivat kiinnostua laadukkaasti tuotetusta journalismista? Entä miten heille voisi kehittyä kriittistä medialukutaitoa ja kykyä tunnistaa virheellistä tietoa?
Koska ihmisellä on sisäsyntyinen tarve ymmärtää maailmaa, uteliaisuus tyydytetään TikTok-videoilla ja muilla somen helpoilla selityksillä. Olemme ongelmissa, koska ympäröivä maailma ei ole yksinkertainen.
Itse asiassa se on kaikkea muuta.
Kyse on demokratian tulevaisuudesta. Jos ihminen ei osaa kunnolla lukea, häntä on helpompi johtaa harhaan.
Elämme aikaa, jolloin kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa.
Propaganda, disinformaatio ja manipulointi ovat valitettavan arkipäiväisiä maailmassa. Niiden avulla vaikutetaan vaalituloksiin ja yhteiskuntien vakauteen.
Mikä siis neuvoksi?
Olisi helppo osoittaa sormella koteja, kouluja ja muuta yhteiskuntaa, mutta myös medialla riittää tekemistä, että ihmisten maailmankuva rakentuisi tiedon, ei huuhaan ja valheiden ympärille.
Taikatemppuja ei ole, vaan kyse on arkisesta työstä, laadukkaista sisällöistä ja tekemisestä.
Journalismin pitää olla läpinäkyvää, riippumatonta ja perustua faktoihin.
Aiheita valittaessa on hyvä astua välillä matolta lattialle. Se, mikä puhuttaa toimituksen kahvipöydässä, ei välttämättä kiinnostaa kaikkia. Voimme tuoda julki monipuolisesti eri näkökulmia.
Sosiaalinen media tarjoaa kanavan tuoda punnittuja sisältöjä myös sellaisten silmäparien nähtäville, jotka eivät lue lehtiä – edes otsikkotasolla. Juttuihin voi tehdä helposti avautuvia tiivistelmiä tekoälyn avustamana.
Voimme olla opettamassa medialukutaitoa ihan konkreettisesti esimerkiksi kouluyhteistyötä avulla.
Tärkeintä on, ettei päätä tungeta pusikkoon. Emme voi yksin pelastaa lukutaitoa, mutta ilman laadukasta journalismia se on entistä suuremmassa vaarassa.
Lue lisää aiheesta
Tiukan uutisen lomassa lukija haluaa myös liikuttua
Briljantti sisältö on laadukasta journalismia sellaisessa muodossa ja sellaiseen aikaan kuin käyttäjät haluavat sen nauttia.
Lue artikkeli
Painetaan ja jaetaan isosti tai painutaan kotiin
Botnia Print hakee rohkeasti uusia avauksia, joilla pidetään painokoneet kuumina ja jakeluautot pullollaan jaettavaa.
Lue artikkeli
Nuorille paikallisia uutisia somehötön sijaan – heitä kiinnostavalla tavalla
Perinteinen media on jo hävinnyt kilpailun Tiktokin, Instragramin ja muun sosiaalisen median kanssa. Mutta paikallisten asioiden uutisointi nuorten omasta näkökulmasta on Kaleva Median vahvuus.
Lue artikkeli