Kalevassa tutkivana datajournalistina työskentelevä Tuomas Hirvonen hyödyntää tekoälyä isoissa juttuprojekteissaan.
Tekoäly on oivallinen apuri, kun on läpikäytävä isoja tietomassoja tai tilastoja ja etsittävä niistä olennaisimmat tiedot. Hirvosen tehtäviin kuuluu myös edistää koko toimituksessa tekoälyn käyttöönottoa ja opettelua.
– Olemme yhteiskuntana lyöneet kättä päälle siitä, että tekoälystä tulee merkittävä osa arkeamme. Se koskee myös minun kaltaisiani journalisteja.
Hirvonen vertaa tekoälyn tuomaa muutosta höyrykoneen keksimiseen, jonka jälkeen koneet alkoivat vauhdilla korvata ihmisvoimin tehtävää raskasta fyysistä työtä.
Tekoälyn tuomat mahdollisuudet muuttavat Hirvosen mukaan journalistista työtä perinpohjaisesti. Tiedon hankkimisen sijaan toimittajien työssä korostuu yhä enemmän tiedon analysointi ja jalostaminen.
– Muutos saattaa tuntua aluksi pelottavalle, mutta samalla se on inspiroivaa. Koen tärkeäksi, että olemme eturintamassa kehittämässä uusia työnkulkuja ja jopa uudelleen määrittämässä ammatillista identiteettiä, Hirvonen sanoo.
Jo nyt toimittajat tekevät tekoälyn avulla muun muassa radiosähkeitä ja pitkien juttujen tiivistelmiä.
Lisäksi toimittajat voivat jäsennellä muistiinpanojaan toimituksen käytössä olevalla Timo-tiivistysmoottorilla. Uusista työkaluista huolimatta toimituksellisen käsityön tarve ei ole kadonnut minnekään.
Tiedot joudutaan edelleen tarkistamaan eri lähteistä. Tekoälyn antamiin tuloksiin tai isojen tietomassojen tiivistyksiin ei pidä sokeasti luottaa, vaan toimittajan on edelleen tunnettava aiheensa, josta hän on juttua tekemässä.
– Tekoälyn nopeus voi luoda vauhtisokeutta. Siksi kriittinen suhtautuminen tekoälyn antamiin tuloksiin on ammattietiikkaamme keskeisiä arvoja yhä edelleen, Hirvonen sanoo.
Kuka?
Tuomas Hirvonen
Kalevan tutkiva datajournalisti, joka tuumii, että kalavedet ovat pohjoisen hienointa antia.
Kuka?
Tuomas Hirvonen
Kalevan tutkiva datajournalisti, joka tuumii, että kalavedet ovat pohjoisen hienointa antia.
”Toimittajan on edelleen tunnettava aiheensa, josta hän on juttua tekemässä.”
Tekoäly otettava hallitusti käyttöön
Kalevan pääarkkitehtina työskentelevä Markus Syrjänen on se, joka tuntee tekoälyn sielunelämää tavallista käyttäjää syvemmin.
Siksi keskustelu tekoälystä hänen kanssaan hupsahtaa nopeasti varsin syville vesille, sillä pohdinnat tekoälyn mahdollisuuksista ja vallasta liippaavat koko ihmiskunnan olemassaolon perimmäisiä kysymyksiä.
– Yhdysvaltalaisen tekoälykehitystä tekevän OpenAl-yrityksen toimitusjohtaja Sam Altman on ennustanut, että yleinen tekoäly saavutettaisiin jopa vuonna 2025. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että tekoäly suoriutuisi älyllisistä tehtävistä yhtä hyvin kuin kuka tahansa ihminen.
– Supertekoälyn ennakoidaan olevan valmis jopa hyvin pian tämän jälkeen. Tällöin huippututkijatkaan eivät enää pärjäisi tekoälylle omalla alallaan, Syrjänen sanoo.
Kaikki eivät tähän skenaarion usko, joten visio huippututkijaa älykkäämmästä tekoälystä on kiistanalainen.
Faktaa on kuitenkin se, että tutkimus ja käytännön tekoälymallit kehittyvät nopeasti. Tämä on myös yksi tärkeimmistä syistä sille, miksi tekoälyn käyttöä pitää kehittää oman organisaation sisällä.
– Tekoälyn käyttöön liittyy paljon riskejä ja kysymyksiä muun muassa yksityisyyteen ja eettisyyteen liittyen. Mitä tietoa työntekijät voivat kertoa Yhdysvalloissa tai jopa Kiinassa sijaitsevalle tekoälylle, ja mitä datalle sen jälkeen tapahtuu? Miten voimme tunnistaa mahdollisia vinoumia tekoälyjen vastauksissa?
– Kun yritykset kehittävät itse omia tekoälyratkaisujaan, on heillä vahvempi kontrolli myös esimerkiksi heidän datansa käytöstä tekoälyn koulutukseen.
Syrjänen vastaa omassa AI-solussaan tekoälyn kehittämisestä ja siitä, millä tavoin tekoälyä voidaan hyödyntää järjestelmällisesti ja hallitusti, Kalevan omasta strategiasta käsin.
– Meidän tehtävämme on edistää tekoälyratkaisujen käyttöönottoa, ja nyt keskitymme selkeisiin, eniten liiketoiminnalle arvoa tuottaviin käyttäjätapauksiin, kuten erilaisten rutiinitehtävien automatisointiin ja datan rikastamiseen. Haluamme, että sisältömme tavoittavat lukijamme eri kanavissa ja muodoissa kulloinkin parhaalla tavalla.
Kuka?
Markus Syrjänen
Kalevan pääarkkitehti, jonka mielestä parasta pohjoisessa ovat niukkuuden synnyttämät innovaatiot.
Kuka?
Markus Syrjänen
Kalevan pääarkkitehti, jonka mielestä parasta pohjoisessa ovat niukkuuden synnyttämät innovaatiot.
Lue lisää aiheesta
Ei klikkauksia vaan sitoutumista: Data ohjaa kuluttajakokemuksen kehitystä
Kaleva Median tavoitteena on luoda asiakkailleen maailmanluokan palvelukokemus. Jotta tavoitteeseen voidaan päästä, tarvitaan asiakasymmärrystä. Jotta näkemys asiakkaan tarpeesta voi syntyä, tarvitaan dataa.
Lue artikkeli
Kaikki suomalaiset eivät osaa enää lukea – ja se vaarantaa demokratian tulevaisuuden
Kun ihminen osaa lukea, mutta ei ymmärrä lukemaansa, häntä on helppo johtaa harhaan. Medialla riittää tekemistä, että ihmisten maailmankuva rakentuisi tiedon – ei huuhaan – varaan.
Lue artikkeli
Viisaus ei asu vain pohjoisessa – maailman medioilta voi ammentaa tärkeää oppia
Lapin Kansa on mukana kehittämässä Ukrainan mediakenttää. Samalla pääsemme näkemään, millaista on median työskentely poikkeusoloissa.
Lue artikkeli