Kaikki suomalaiset eivät osaa enää lukea. Väite kuulosta absurdilta, mutta on valitettavan totta. Teknisesti jokainen osaa lukea eli kykenee tunnistamaan ja yhdistämään kirjaimet sanoiksi. Mutta lukutaito on paljon muutakin: ymmärtämistä, analysoimista ja soveltamista.
Mitä enemmän ihminen lukee erilaisia tekstilajeja ja -tyylejä, sitä enemmän hänellä on tarttumapintaa, johon heijastaa lukemaansa, näkemäänsä ja oppimaansa.
Luin vastikään tutkija Leea Lakan kirjan Kapina pulpetissa. Hän vietti väitöskirjaansa varten vuoden yhdeksännen luokan takarivissä selvittääkseen, mitä lukutaidolle on tapahtumassa.
Lakka kuvasi esimerkiksi, kuinka nuorten lukiessa kolumnia tekstin ironiset sävyt jäivät täysin avautumatta. Sen sijaan nuoret takertuivat yksityiskohtiin.
Kuka?
Henna Lammi
Henna Lammi on posiolaislähtöinen Rantalakeuden päätoimittaja ja viittä vaille historian tohtori. Pohjoinen merkitsee Lammille sielun kotia, sitkasta asennetta ja hersyvää huumoria.
Kuka?
Henna Lammi
Henna Lammi on posiolaislähtöinen Rantalakeuden päätoimittaja ja viittä vaille historian tohtori. Pohjoinen merkitsee Lammille sielun kotia, sitkasta asennetta ja hersyvää huumoria.
Kellojen pitäisi soida
Jos peruslukutaito jää vajaaksi, miten ihmiset voisivat kiinnostua laadukkaasti tuotetusta journalismista? Entä miten heille voisi kehittyä kriittistä medialukutaitoa ja kykyä tunnistaa virheellistä tietoa?
Koska ihmisellä on sisäsyntyinen tarve ymmärtää maailmaa, uteliaisuus tyydytetään TikTok-videoilla ja muilla somen helpoilla selityksillä. Olemme ongelmissa, koska ympäröivä maailma ei ole yksinkertainen.
Itse asiassa se on kaikkea muuta.
Kyse on demokratian tulevaisuudesta. Jos ihminen ei osaa kunnolla lukea, häntä on helpompi johtaa harhaan.
Elämme aikaa, jolloin kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa.
Propaganda, disinformaatio ja manipulointi ovat valitettavan arkipäiväisiä maailmassa. Niiden avulla vaikutetaan vaalituloksiin ja yhteiskuntien vakauteen.
Mikä siis neuvoksi?
Olisi helppo osoittaa sormella koteja, kouluja ja muuta yhteiskuntaa, mutta myös medialla riittää tekemistä, että ihmisten maailmankuva rakentuisi tiedon, ei huuhaan ja valheiden ympärille.
Taikatemppuja ei ole, vaan kyse on arkisesta työstä, laadukkaista sisällöistä ja tekemisestä.
Journalismin pitää olla läpinäkyvää, riippumatonta ja perustua faktoihin.
Aiheita valittaessa on hyvä astua välillä matolta lattialle. Se, mikä puhuttaa toimituksen kahvipöydässä, ei välttämättä kiinnostaa kaikkia. Voimme tuoda julki monipuolisesti eri näkökulmia.
Sosiaalinen media tarjoaa kanavan tuoda punnittuja sisältöjä myös sellaisten silmäparien nähtäville, jotka eivät lue lehtiä – edes otsikkotasolla. Juttuihin voi tehdä helposti avautuvia tiivistelmiä tekoälyn avustamana.
Voimme olla opettamassa medialukutaitoa ihan konkreettisesti esimerkiksi kouluyhteistyötä avulla.
Tärkeintä on, ettei päätä tungeta pusikkoon. Emme voi yksin pelastaa lukutaitoa, mutta ilman laadukasta journalismia se on entistä suuremmassa vaarassa.
Lue lisää aiheesta
Pohjoisen nousu huipulle
Haavekuvaa vai aito mahdollisuus?
Lue artikkeli
Tehdään uusi Oulun ihme! Pekka Väisänen kuuluttaa pohjoisen kasvutalkoot alkaneeksi
Mukaan meritoitunut johtaja kutsuu kaupungit, yritykset, yliopistot ja muut oppilaitokset, joiden yhteistyöllä synnytetään positiivinen kierre tukemaan pohjoisen kasvua.
Lue artikkeli
Markkinoinnin (r)evoluutio: Miten markkinoija selviää mediaviidakossa?
Kolme tiukkaa näkemystä markkinoijille mediaviidakon kesyttämiseen.
Lue artikkeli