Miten ihmeessä perinteinen media voi kamppailla sosiaalisen median armotonta voimaa vastaan?
Lähtökohtaisesti kilpailu on jo hävitty.
– Meillä ei ole periaatteessa mitään mahdollisuuksia kilpailla heidän vahvuuksiaan vastaan, eikä se edes sovi liiketoimintamalliimme, että tekisimme siellä sitä, mitä alustoilla odotetaan tehtävän.
– Se ei tarkoita sitä, ettemmekö voisi oppia alustoilta tosi paljon, Kaleva Median kehityspäällikkö Ville-Petteri Määttä sanoo.
Kehityspäällikön roolissaan Määttä pitää huolen siitä, että Kaleva Medialla on osaamista ja kykyä hyödyntää tarjolla olevaa teknologiaa.
Mies toimii linkkinä toimituksen, kehityksen ja muiden toimintojen välillä. Tärkeintä on mahdollistaa se, että Kaleva Median sisällöt pysyvät mukana muuttuvassa maailmassa.
Siinä nuoret ovat keskeisessä roolissa.
– Pysymme nuorelle yleisölle relevantteina, kun teemme sitä, mitä osaamme parhaiten. Se on laadukasta journalismia, jossa korostuu paikallisuus ja luotettavuus. Tarjoilemme sisältöä oikealla tavalla oikeaan aikaan, oikealle yleisölle.

Kuka?
Ville-Petteri Määttä
Kehityspäällikkö Ville-Petteri Määttä on kotoisin Sotkamosta ja katsoo maailmaa kainuulaisten lasien läpi, sillä hän kulkee Ouluun töihin Kajaanista. Ville-Petterin mielestä parasta pohjoisessa ovat tarinat ihmisten takana ja mahdollisuus kokea aitoa hiljaisuutta luonnon keskellä.

Kuka?
Ville-Petteri Määttä
Kehityspäällikkö Ville-Petteri Määttä on kotoisin Sotkamosta ja katsoo maailmaa kainuulaisten lasien läpi, sillä hän kulkee Ouluun töihin Kajaanista. Ville-Petterin mielestä parasta pohjoisessa ovat tarinat ihmisten takana ja mahdollisuus kokea aitoa hiljaisuutta luonnon keskellä.
Nuorten luokse pitää mennä
Määttä ja kumppanit ovat selvitelleet nuorten kiinnostusten kohteita esimerkiksi erilaisilla kyselyillä ja marraskuussa järjestetyllä hackathon-tapahtumalla.
Hackathonissa 14 tiimiä viidestä eri pohjoisen korkeakoulusta kokoontui ratkomaan median tulevaisuutta.
Määttä näkee hackathonin kaltaiset tapahtumat äärimmäisen tärkeinä nuorten aktivoimiseksi.
– Pitkäikäisen median parhaita puolia on se, että meillä on perinteitä. Arvomaailma ja tapa toimia ovat tekijöille aika selviä, mutta se aiheuttaa monesti sen, että emme aidosti kuuntele nuoria ja sitä, miten he haluaisivat meidän tekevän tiettyjä asioita.
Määttä korostaa, että erilaisia kyselyitä ja dataa tuijottamalla ei päästä perille siitä, mikä nuoria kiinnostaa.
– Se vaatii aitoja kohtaamisia. Vaikka elämme datakeskeisessä maailmassa, se ei tarkoita sitä, että sillä tavalla kohtaisimme ihmisiä. Pitää nähdä vaivaa eli mennä nuorten luo ja kysyä heiltä kysymyksiä.
Määtän mukaan on äärimmäisen tärkeää ymmärtää, etteivät nuoret ole vain yksi iso massa. Nuorten joukossa on erilaisia yksilöitä, joilla on erilaisia tarpeita kuluttaa mediaa.
Visuaalisuuden merkitys on avainasemassa.
– Nuoret tykkäävät kuluttaa sisältöä lyhyinä videoina. Nuorten mediankulutus perustuu jakamiseen: on vaikka tiettyjä vaikuttajia, jotka jakavat jotain, ja se vaikuttaa siihen, mitä nuoret lukevat. Ympäristö on usein erilainen kuin sanomalehti.
Negatiiviset uutiset kyllästyttävät
Määttä muistuttaa, että 2000-luvun puolella syntyneet nuoret ovat eläneet media-aikaa, jolloin yhteiskunnassa on ollut päällä useita kriisejä.
Negatiiviset uutiset voivat pahimmillaan kyllästyttää ja estää kuluttamasta mediaa.
– Meidän pitää tehdä sisältöjä, jotka eivät keskity pelkästään negatiivisiin asioihin.
Määttä arvelee, että pohjimmiltaan nuoria kiinnostavat samat uutisaiheet kuin vanhempaakin väestöä. Isot ajankohtaiset uutisaiheet maailmalta ja kotimaasta ovat mielenkiinnon kärkipäässä ikäryhmästä riippumatta.
Määtän mukaan nuorten kohdalla korostuu se, että uutisen pitäisi olla aidosti nuorten näkökulmasta. Hän ottaa esimerkiksi vapettamisen eli sähkötupakoinnin.
– Siitä kyllä puhutaan, että nuoret vapettavat, mutta aika harvoin kysytään nuorilta, että miksi he vapettavat. Nuorten näkökanta jää helposti kuulematta, ja se on tosi yleistä.
”Nuorten ymmärtäminen vaatii aitoja kohtaamisia.”
Vanha media osaa myös uudistua
Vaikka Kaleva Median julkaisut edustavat perinteistä mediaa, se ei tarkoita sitä, etteikö muutos olisi tervetullutta.
– Kaleva on 125 vuotta vanha media. Sitä ei olisi enää olemassa, ellei se olisi muuttunut vuosien varrella.
Määttä uskoo vakaasti, että jossain vaiheessa perinteinen media kiinnostaa nuoria eri tavalla.
– Muutosta pitää jatkaa. Journalismin perusarvoista ei kuitenkaan voi tinkiä. Jokaiseen hömpötykseen ei pidä lähteä mukaan.
Määtän hartaana toiveena on, että nuoret jaksaisivat olla asioista kiinnostuneita.
Yksi tapa on seurata Kaleva Median julkaisuja.
– Olemme varmasti parhaiten paikallisista asioista uutisoiva media niillä alueilla, joilla toimimme. Oli kyse sitten Iijokiseudusta, Rantalakeudesta, Lapin Kansasta tai Kalevasta. Yhteiskuntaan vaikuttavien asioiden kertominen on perustekemistämme.

Kuka?
Jarkko Harjumaa
Kalevan toimittaja Jarkko Harjumaa on kotoisin Kuusamosta. Hän nauttii puhtaasta luonnosta ja kunnon talvista. Jälkimmäistä on ollut viime kuukausina kova ikävä.

Kuka?
Jarkko Harjumaa
Kalevan toimittaja Jarkko Harjumaa on kotoisin Kuusamosta. Hän nauttii puhtaasta luonnosta ja kunnon talvista. Jälkimmäistä on ollut viime kuukausina kova ikävä.
Lue lisää aiheesta

46 miljoonan kasvuloikka neljässä vuodessa: viestijuoksu, jossa on selkeä tavoite ja usko omaan tekemiseen
Heidi Kananen luotsaa Kaleva Median markkinoinnin ja viestinnän liiketoiminnan valtakunnan kärkikaartiin. Tavoitteena on kasvattaa 4 miljoonan euron liikevaihto 50 miljoonaan.
Lue artikkeli
Pohjoinen tulevaisuus tehdään yhdessä: siis syrjään turha vaatimattomuus
Kaleva Media luo nahkansa. Me rakennamme yhdessä tulevaisuuden mediayhtiön pohjoiseen. Vaalimme totuutta ja demokratiaa, kun teemme hartiavoimin töitä pohjoisen elinvoiman puolesta.
Lue artikkeli
Pakina: Kirjoituskoneen nauha – kyllä jonnet mu(i)staa
Entä tietääkö tekoäly, kuinka Olivetti-kirjoituskoneen mustenauha vaihdetaan?
Lue artikkeli